2d tehtävä

RAMKin opiskelijat käyttävät opinnoissaan Optimaa ja osittain myös LearnLinciä, joten tässä tehtävässä pohdin sosiaalisen median opetukseen tuomia lisäetuja ja -vaatimuksia.

Sosiaalinen media tuntuu tällä hetkellä olevan kollegoilleni lähinnä kirosana: taas uusi juttu joka pitää omaksua, kun vasta piti ottaa Optima, Learnlinc, winha ja soleops haltuun. Tuntuu, että näitäkään työkaluja ei ole ehtinyt ottaa haltuun niin hyvin että ne eivät määräilisi opetusta. Ollaan siis vielä varhaisten omaksujien vaiheessa, jolloin innostuneimmat alkavat ottaa jotain sosiaalisen median työkaluja käyttöön. ”Maailmalla” toki ollaan pidemmällä.

Myös opettajat hyötyvät sosiaalisen median avoimuudesta. Ei tarvitse keksiä kaikkea alusta asti, vaan kannattaa surffailla ja etsiä jo toteutettuja oppimisympäristöjä ja arvioida miten ne toimivat. Umpimähkään ei tätäkään tarvitse tehdä, vaan esim. SOMETUn sivuilta, vinkkiverkosta tai vaikka Tarmo Toikkasen luennosta http://www.slideshare.net/tarmot/sosiaalisen-median-opetuskytt löytyy hyviä, kokeiltuja esimerkkejä.

Parhaimmillaan sosiaalinen media toimii mielestäni kun useita härpäkkeitä otetaan yhteiskäyttöön. Esimerkiksi Optimassa on toki olemassa yksittäisiä työkaluja jotka toimivat kuten sosiaalisen median työkalut, mutta jotain jää aina puuttumaan.

Esimerkiksi opintojakson sivustolla voi olla
- ”tavallisten”kirjallisten materiaalien lisäksi
- slidesharen kautta PowerPoint-luentoja äänen kanssa
- screencasteja esim.ohjeistuksena ympäristön käyttöön tai työkalujen käyttöön ottoon
- podcasteja esim. kieltenopiskeluun
- wikialusta opiskelijoiden ryhmätyöskentelyyn
- RSS-syötteet ja kirjanmerkit materiaalipankkina
- blogit opiskelijoiden oppimispäiväkirjoihin tai ryhmän ohjaamiseen, materiaalien jakamiseen,
- mindmap kurssin rakenteen avaamiseen tai opiskelijoiden työkaluksi.
- youtube-videoita – joko omia tai valmiita
- kuvajakopalvelun sivuilta opintoretkeltä kuvia -> yhteisöllisyyden parantamiseksi.

Minua viehättää wikissä mahdollisuus nähdä opiskelijoiden kirjoitusprosessi ja kunkin opiskelijan osallistuminen. Hyvin usein opiskelijoiden kirjoitteet ovat ryhmätöitä, eikä opettaja voi olla täysin varma tasapuolisesta osallistumisesta. Onpa päässyt opiskelijoita ”livahtamaan” opinnäytetyövaiheeseen asti, jolloin huomataan, ettei hän osaa kirjoittaa ymmärrettävää tekstiä.

Optimaa käyttäessä olemme tottuneet siihen, että jokainen kutakuinkin väsää omat materiaalinsa ja myös varjelee niitä omana hengentuotoksenaan, koska materiaalin tuottamiseen ei ole (juurikaan) saanut resurssia. LAOlla ollaan eri linjalla (Optima-päivät, toukokuu 2009): opettajat tekevät opintojaksoille yhteiset materiaalit, tuskin kukaan tekee materiaaleja yksin. Jos aikaa etsiä vain riittää, opintojaksoille sopivia sosiaalisen median puitteissa tuotettuja materiaaleja löytyy verkosta.

Koska kontaktituntien määrä vähenee ja vähenee, opiskelijan muu, opintojaksoon käyttämä aika täytyy kohdentaa uusilla tavoilla. Ei enää pelkkää kirjan lukua, vaan esimerkiksi seurataan valmis luento, josta sitten keskustellaan kontaktikerralla, tai käytetään yhteisöllisiä työkaluja, kuten wikiä, jolloin opiskelija ei tunne olevansa yksin, vaikkei muita tapaakaan face-to-face. Myös opettajan läsnäolon näkymisen tarve korostuu. Verkkokeskustelu voi esimerkiksi sujua mallikkaasti, eikä siihen tarvitsisi puuttua, mutta opettajan täytyy näyttää että hän on käynyt asian toteamassa.

Jos esittelee sosiaalisen median työkaluja ensimmäisenä (aikuis)opiskelijoilleen, suunnitteluun ja ohjaukseen täytyy uhrata paljon aikaa. RAMKin opiskelijat opettelevat alusta pitäen käyttämään Optimaa, LearnLinciä, sähköpostia, winhawilleä ja soleopsia, mikä tuntuu vievän suhteettoman paljon energiaa alussa. Välineet vievät tilaa asialta ja tekniikan temppuillessa turhautuminen on lähellä. Hämeenlinna ITK-seminaarissa 2009 kerrottiin hienolta kuulostavaa esimerkkiä SecondLifen käytöstä liiketalouden opetuksessa toisella asteella. Innostukseni laantui kun kerrottiin, että menee noin 20 tuntia ennen kuin opiskelijoiden kanssa voi tehdä jotain opiskeluihin liittyvää. Aikuisopiskelijoilla on noin 25 h / 5 op.

Tervakarin (http://www.eoppiminen.uta.fi/materiaalit/2009-09-25_blogit_opetuksessa_Tervakari.pdf) tutkimuksessa, joka käsitteli blogien käyttöä opetuksessa TTYssä, miltei puolet opiskelijoista tuntui olevan hukassa blogisivustolla. Aineistoa oli vaikea löytää ja kokonaisuudesta oli vaikea luoda selkeää kuvaa. Esimerkiksi wetpaint on tuntunut aika toimivalta wikialustalta, mutta sivurakenne tuntuu hämäävältä ja aineistoja joutuu hakemaan uudelleen ja uudelleen hieman hakuammunnalla.

Osa sosiaalisen median työkaluista on toki helpompi ottaa käyttöön, jos opiskelijan tarvitsee käyttää niitä vain passiivisesti, esim. lukea RSS-syötteitä opintojakson sivuilla. Jos opiskelijan täytyy itse lisätä RSS-syötteitä, se vaatii jo opastuksen.OpenID helpottaa salasanaviidakon hallintaa. Pian OpenID:tä voi käyttää kaikkialla, sama käy kaikkialla ja tietosuoja säilyy. Nyt osajarruna sosiaalisen median työkalujen käyttöönottoon opetuksessa on minulla ollut juuri tuo salasanojen luominen kaikkiin työkaluihin. Täytyy seurata OpenID:n kehitystä.

Ohjaus-RAMKin kannalta mietityttää ohjauksen tietosuoja. Millaisen ohjauksen voi viedä verkkoon, onko työkalussa tarpeeksi salausmahdollisuuksia, mitä tietoa voi näyttää avoimessa ympäristössä, onko ylipäätään tarpeen ottaa käyttöön uutta työkalua esimerkiksi sähköpostin lisäksi? Aloitin tänä syksynä uuden aikuiskoulutuksena toteutettavan restonomikoulutuksen opettajatuutorina. Ryhmällä on kahdet lähipäivät vuodessa, muuten opiskellaan noin joka toinen viikko LearnLinc-luokkahuoneessa ja muulloin Optimaa käyttäen. Olen ohjannut tämän ns. verkkohotran kotisivustolla Optimassa tuutorinpalstallani. Henkilökohtaiset viestit käsittelen sähköpostilla ja tapaamiset ovat joko face-to-face tai LearnLincissä. Nämä työkalut ovat toimineet mukavasti, mutta tuntuu, että useimmille nämä riittävät. Optimaan on tullut wikimäinen kirjoitusalue, joka ei toiminut vielä kunnolla. Opiskelijoiden tuli kirjoittaa kahvilasääntöjä ja he olivat epätoivoisia, kun eivät esim. onnistuneet ottamaan käyttöön kynää. Syy oli täysin työkalussa, mutta opiskelijat epäilivät itseään, kun he olivat muutenkin epävarmoja atk-taidoistaan. SecondLife olisi aivan liikaa, vaikka siellä ohjauksesta onkin saatu hyviä kokemuksia esim. esiintymistä jännittävien opiskelijoiden kanssa.

Vaikka olenkin RAMK-ohjausryhmässä, päätin tehdä STUDIOon opintojakson toteutuksen. Jos minulla nyt alkaisi uusi, vaikkapa nuorisoasteen Degree Programme in Innovative Business Systems –ryhmä (uusi koulutusohjelma RAMKissa ensi syksynä), myös ohjauksen voisi viedä sosiaalisen median puolelle, koska opiskelijoiden atk-taidot olisivat oletettavasti eri tasolla kuin esim. keittiöissä työskennelleiden aikuisteni.