Kielikeskusseminaari161209
View more presentations from RAMK.
tiistai 8. joulukuuta 2009
keskiviikko 25. marraskuuta 2009
7 op kohta paketissa
Tänään oli kolmas ja viímeinen lähipäivä STUDIO-koulutuksessa. Esittelimme omia kokeilujamme. Puolet oli paikalla, toivottavasti toinen puoli ei ole aivan periksi antanut.
Kaikista esityksistä sai uusia ideoita ja mietittävää.
* Esimerkiksi GoogleSites oli uusi tuttavuus. Taas uusi sivupohja ja tällä kertaa aivan ilman mainoksia. Heti tulee virallisemman näköistä jälkeä.
* Ningistä en ollut hoksannut ryhmien luomista. Jos Intercultural Communications in Finland -ajatusta veisi eteenpäin, eri vaihtariryhmät voisivat olla omassa ryhmässään ja sitten pääsivulla olisi yleisempää juttua.
* Creative Commonsiin täytyy tutustua paremmin, samoin GoogleAnalyticsin tyyppiseen Sitemeteriin.
Mietin nyt kuumeisesti, osallistuisinko HAMKin eWorking työssä ja koulutuksessa erikoistumisopintoihin 30 op ensi vuonna. Sisältö on miltei täysin erilainen kuin viimevuoden koulutukseni, mutta menee osin tämän STUDIOn kanssa päällekkäin. Olen huomannut, ettei näitä juttuja tule tehtyä ellei ole vaikka opintojen tyylistä tekosyytä ja siis joku ulkopuolinen patistelemassa.
Olen tyytyväinen tuloksiini. En tehnyt valmista sivustoa varsinkaan ohjauksen kannalta mutta tutustuin lukuisiin työvälineisiin jotka olivat joko ennalta täysin tuntemattomia (sosiaaliset kirjanmerkit) tai joita en ollut käyttänyt aktiivisesti (youtube, slideshare). Erityisen tyytyväinen olen siihen, että pystyin yhdistämään välineitä esim. embeddaamalla. Toki osa työkaluista jäi vain kokeilulle, kuten youtuben editointiominaisuudet. Suurin ahaa-elämys oli ScreenToasterin käyttö, mistä esimerkkinä pari postausta aikaisemmin oleva materiaalieni esittely. Olin tehnyt yhden jutun kielikeskuksen optima-sivuille työkoneellani, jolloin äänen laatu oli huomattavasti parempi kuin tuon kotikoneella tehdyn, mutta en viitsinyt ottaa sitä uusiksi kun oli kuitenkin kyse vain esimerkistä käyttää kyseistä työkalua.
Tästä on kuitenkin hyvä jatkaa. Seuraava etappi on RAMKin kielikeskuksen seminaari, jossa kerron sosiaalisesta mediasta kieltenopetuksessa. Esittelen osin näitä kokeilujani mutta joudun vielä etsiskelemään mitä maailmalla tapahtuu nimenomaan kielten saralla. Esim. Kärnän Veikko kertoo tuolloin SL:stä ja voisin tutkailla SL:n kielistudioita, joita tiedän olevan mutta joita en ole käynyt katsomassa. Lisäksi pitää tsekkailla podcasteja, kieltenopetuksen blogeja, youtube-matskuja ym. eli kaikenlaista mitä netissä on jo valmiina.
Kaikista esityksistä sai uusia ideoita ja mietittävää.
* Esimerkiksi GoogleSites oli uusi tuttavuus. Taas uusi sivupohja ja tällä kertaa aivan ilman mainoksia. Heti tulee virallisemman näköistä jälkeä.
* Ningistä en ollut hoksannut ryhmien luomista. Jos Intercultural Communications in Finland -ajatusta veisi eteenpäin, eri vaihtariryhmät voisivat olla omassa ryhmässään ja sitten pääsivulla olisi yleisempää juttua.
* Creative Commonsiin täytyy tutustua paremmin, samoin GoogleAnalyticsin tyyppiseen Sitemeteriin.
Mietin nyt kuumeisesti, osallistuisinko HAMKin eWorking työssä ja koulutuksessa erikoistumisopintoihin 30 op ensi vuonna. Sisältö on miltei täysin erilainen kuin viimevuoden koulutukseni, mutta menee osin tämän STUDIOn kanssa päällekkäin. Olen huomannut, ettei näitä juttuja tule tehtyä ellei ole vaikka opintojen tyylistä tekosyytä ja siis joku ulkopuolinen patistelemassa.
Olen tyytyväinen tuloksiini. En tehnyt valmista sivustoa varsinkaan ohjauksen kannalta mutta tutustuin lukuisiin työvälineisiin jotka olivat joko ennalta täysin tuntemattomia (sosiaaliset kirjanmerkit) tai joita en ollut käyttänyt aktiivisesti (youtube, slideshare). Erityisen tyytyväinen olen siihen, että pystyin yhdistämään välineitä esim. embeddaamalla. Toki osa työkaluista jäi vain kokeilulle, kuten youtuben editointiominaisuudet. Suurin ahaa-elämys oli ScreenToasterin käyttö, mistä esimerkkinä pari postausta aikaisemmin oleva materiaalieni esittely. Olin tehnyt yhden jutun kielikeskuksen optima-sivuille työkoneellani, jolloin äänen laatu oli huomattavasti parempi kuin tuon kotikoneella tehdyn, mutta en viitsinyt ottaa sitä uusiksi kun oli kuitenkin kyse vain esimerkistä käyttää kyseistä työkalua.
Tästä on kuitenkin hyvä jatkaa. Seuraava etappi on RAMKin kielikeskuksen seminaari, jossa kerron sosiaalisesta mediasta kieltenopetuksessa. Esittelen osin näitä kokeilujani mutta joudun vielä etsiskelemään mitä maailmalla tapahtuu nimenomaan kielten saralla. Esim. Kärnän Veikko kertoo tuolloin SL:stä ja voisin tutkailla SL:n kielistudioita, joita tiedän olevan mutta joita en ole käynyt katsomassa. Lisäksi pitää tsekkailla podcasteja, kieltenopetuksen blogeja, youtube-matskuja ym. eli kaikenlaista mitä netissä on jo valmiina.
sunnuntai 22. marraskuuta 2009
maanantai 16. marraskuuta 2009
Sivustojen suunnittelua
Vaikka olen RAMKohjaus-ryhmässä, päätin kuitenkin keskittyä tässä koulutuksessa ottamaan haltuun uusia sosiaalisen median työkaluja. Opintojaksoksi valitsin Intercultural Communication in Finland, jossa olen muutenkin kokeillut blogia. Opintojaksolla on kaksi muutakin opettajaa, mutta rakennan sivuston ikäänkuin kaikki sitä käyttäisimme. Sellaisenaan sitä tuskin otetaan käyttöön, koska Optima pelittää aivan hyvin, mutta aion käyttää tätä kielikeskuksen koulutuksessa esimerkkinä erilaisista työkaluista, joita voisi harkita. Tänä syksynä olen muutenkin kouluttanut kieltenopettajia eri työvälineiden käytössä.
Olenkin värkännyt vaikka millä härpäkkeillä. Tekemällähän näiden käytön oppii. Mielenkiintoisia (ja aikaavieviä) haasteita on löytynyt ja ihmeellisiä ylläreitäkin. Esim. wetpaintissä jos yritän tehdä sisäistä linkkiä sivulle, jolle on copy-peistattu wordista tekstiä, Explorer kaatuu, niin töissä kuin kotona. Firefox ei änkytellyt ollenkaan. Wetpaint on määritellyt härpäkkeet, joita sen sivusto tukee, esim. valokuvat täytyisi olla Photobucketissa, eikä Picasassa tai windowslivessä, joita olen tähän asti käyttänyt. Ei auta kuin luoda uusia käyttäjänimiä ja salasanoja.
Olen tutkinut sekä Deliciousia että Diigoa, mutta en ole vielä onnistunut tekemään tagipilveä, jossa määrittelynä olisi kurssikoodi. Kaikkien tagien pilvi kyllä onnistuu. Kohta taidan vilkaista Help-tiedostoakin.
Erityisen innostunut olen ollut opetellessani SlideSharen embeddauksen ja ScreenToastin. Tosi näppäriä työkaluja! RSS-syötteitä täytyy vielä lisätutkia, miten niistä saisi kaiken irti ottamalla käyttöön syötteen itse sivustosta, ei vain esim. YLEn englanninkielisistä uutisista. Tosin wetpaintissä on kyllä hyvin näkyvissä sivuston tapahtumat syötteen tapaan. Yksi härpäke oli sivuston käyttötilasto, joka sekin haettiin ulkopuolelta käyttöön. Optimassa käytän sellaista seuratessani, kuinka aktiivisesti verkkotuutorointiryhmäni opiskelee, ja se on osoittautunut todella hyväksi. Niinpä otin sen käyttöön alkuperäisen suunnitelmani ohitse.
Olen siis tähän mennessä tutustunut lähinnä wetpaintiin. Toinen sivusto on ning-pohjainen, joka nyt siihen tutustuttuani ei taida toimia tällä opintojaksolla, mutta katsotaan mitä siihen saisi aikaiseksi.
En muuten tee sivustoja valmiiksi materiaalin kannalta - esim. lisää kaikkia powerpointeja ja ohjeistuksia - vaan teen vain esimerkkejä, millaisia erilaisia juttuja siellä voisi käyttää.
Yksi viikko aikaa jatkaa värkkäilyjä. Saapas nähdä mitä saa aikaiseksi. Kiva kokeilla näin ihan päämäärätietoisesti, vaikkeikaan kovin suunnitelmallisesti.
Olenkin värkännyt vaikka millä härpäkkeillä. Tekemällähän näiden käytön oppii. Mielenkiintoisia (ja aikaavieviä) haasteita on löytynyt ja ihmeellisiä ylläreitäkin. Esim. wetpaintissä jos yritän tehdä sisäistä linkkiä sivulle, jolle on copy-peistattu wordista tekstiä, Explorer kaatuu, niin töissä kuin kotona. Firefox ei änkytellyt ollenkaan. Wetpaint on määritellyt härpäkkeet, joita sen sivusto tukee, esim. valokuvat täytyisi olla Photobucketissa, eikä Picasassa tai windowslivessä, joita olen tähän asti käyttänyt. Ei auta kuin luoda uusia käyttäjänimiä ja salasanoja.
Olen tutkinut sekä Deliciousia että Diigoa, mutta en ole vielä onnistunut tekemään tagipilveä, jossa määrittelynä olisi kurssikoodi. Kaikkien tagien pilvi kyllä onnistuu. Kohta taidan vilkaista Help-tiedostoakin.
Erityisen innostunut olen ollut opetellessani SlideSharen embeddauksen ja ScreenToastin. Tosi näppäriä työkaluja! RSS-syötteitä täytyy vielä lisätutkia, miten niistä saisi kaiken irti ottamalla käyttöön syötteen itse sivustosta, ei vain esim. YLEn englanninkielisistä uutisista. Tosin wetpaintissä on kyllä hyvin näkyvissä sivuston tapahtumat syötteen tapaan. Yksi härpäke oli sivuston käyttötilasto, joka sekin haettiin ulkopuolelta käyttöön. Optimassa käytän sellaista seuratessani, kuinka aktiivisesti verkkotuutorointiryhmäni opiskelee, ja se on osoittautunut todella hyväksi. Niinpä otin sen käyttöön alkuperäisen suunnitelmani ohitse.
Olen siis tähän mennessä tutustunut lähinnä wetpaintiin. Toinen sivusto on ning-pohjainen, joka nyt siihen tutustuttuani ei taida toimia tällä opintojaksolla, mutta katsotaan mitä siihen saisi aikaiseksi.
En muuten tee sivustoja valmiiksi materiaalin kannalta - esim. lisää kaikkia powerpointeja ja ohjeistuksia - vaan teen vain esimerkkejä, millaisia erilaisia juttuja siellä voisi käyttää.
Yksi viikko aikaa jatkaa värkkäilyjä. Saapas nähdä mitä saa aikaiseksi. Kiva kokeilla näin ihan päämäärätietoisesti, vaikkeikaan kovin suunnitelmallisesti.
sunnuntai 11. lokakuuta 2009
2d tehtävä
RAMKin opiskelijat käyttävät opinnoissaan Optimaa ja osittain myös LearnLinciä, joten tässä tehtävässä pohdin sosiaalisen median opetukseen tuomia lisäetuja ja -vaatimuksia.
Sosiaalinen media tuntuu tällä hetkellä olevan kollegoilleni lähinnä kirosana: taas uusi juttu joka pitää omaksua, kun vasta piti ottaa Optima, Learnlinc, winha ja soleops haltuun. Tuntuu, että näitäkään työkaluja ei ole ehtinyt ottaa haltuun niin hyvin että ne eivät määräilisi opetusta. Ollaan siis vielä varhaisten omaksujien vaiheessa, jolloin innostuneimmat alkavat ottaa jotain sosiaalisen median työkaluja käyttöön. ”Maailmalla” toki ollaan pidemmällä.
Myös opettajat hyötyvät sosiaalisen median avoimuudesta. Ei tarvitse keksiä kaikkea alusta asti, vaan kannattaa surffailla ja etsiä jo toteutettuja oppimisympäristöjä ja arvioida miten ne toimivat. Umpimähkään ei tätäkään tarvitse tehdä, vaan esim. SOMETUn sivuilta, vinkkiverkosta tai vaikka Tarmo Toikkasen luennosta http://www.slideshare.net/tarmot/sosiaalisen-median-opetuskytt löytyy hyviä, kokeiltuja esimerkkejä.
Parhaimmillaan sosiaalinen media toimii mielestäni kun useita härpäkkeitä otetaan yhteiskäyttöön. Esimerkiksi Optimassa on toki olemassa yksittäisiä työkaluja jotka toimivat kuten sosiaalisen median työkalut, mutta jotain jää aina puuttumaan.
Esimerkiksi opintojakson sivustolla voi olla
- ”tavallisten”kirjallisten materiaalien lisäksi
- slidesharen kautta PowerPoint-luentoja äänen kanssa
- screencasteja esim.ohjeistuksena ympäristön käyttöön tai työkalujen käyttöön ottoon
- podcasteja esim. kieltenopiskeluun
- wikialusta opiskelijoiden ryhmätyöskentelyyn
- RSS-syötteet ja kirjanmerkit materiaalipankkina
- blogit opiskelijoiden oppimispäiväkirjoihin tai ryhmän ohjaamiseen, materiaalien jakamiseen,
- mindmap kurssin rakenteen avaamiseen tai opiskelijoiden työkaluksi.
- youtube-videoita – joko omia tai valmiita
- kuvajakopalvelun sivuilta opintoretkeltä kuvia -> yhteisöllisyyden parantamiseksi.
Minua viehättää wikissä mahdollisuus nähdä opiskelijoiden kirjoitusprosessi ja kunkin opiskelijan osallistuminen. Hyvin usein opiskelijoiden kirjoitteet ovat ryhmätöitä, eikä opettaja voi olla täysin varma tasapuolisesta osallistumisesta. Onpa päässyt opiskelijoita ”livahtamaan” opinnäytetyövaiheeseen asti, jolloin huomataan, ettei hän osaa kirjoittaa ymmärrettävää tekstiä.
Optimaa käyttäessä olemme tottuneet siihen, että jokainen kutakuinkin väsää omat materiaalinsa ja myös varjelee niitä omana hengentuotoksenaan, koska materiaalin tuottamiseen ei ole (juurikaan) saanut resurssia. LAOlla ollaan eri linjalla (Optima-päivät, toukokuu 2009): opettajat tekevät opintojaksoille yhteiset materiaalit, tuskin kukaan tekee materiaaleja yksin. Jos aikaa etsiä vain riittää, opintojaksoille sopivia sosiaalisen median puitteissa tuotettuja materiaaleja löytyy verkosta.
Koska kontaktituntien määrä vähenee ja vähenee, opiskelijan muu, opintojaksoon käyttämä aika täytyy kohdentaa uusilla tavoilla. Ei enää pelkkää kirjan lukua, vaan esimerkiksi seurataan valmis luento, josta sitten keskustellaan kontaktikerralla, tai käytetään yhteisöllisiä työkaluja, kuten wikiä, jolloin opiskelija ei tunne olevansa yksin, vaikkei muita tapaakaan face-to-face. Myös opettajan läsnäolon näkymisen tarve korostuu. Verkkokeskustelu voi esimerkiksi sujua mallikkaasti, eikä siihen tarvitsisi puuttua, mutta opettajan täytyy näyttää että hän on käynyt asian toteamassa.
Jos esittelee sosiaalisen median työkaluja ensimmäisenä (aikuis)opiskelijoilleen, suunnitteluun ja ohjaukseen täytyy uhrata paljon aikaa. RAMKin opiskelijat opettelevat alusta pitäen käyttämään Optimaa, LearnLinciä, sähköpostia, winhawilleä ja soleopsia, mikä tuntuu vievän suhteettoman paljon energiaa alussa. Välineet vievät tilaa asialta ja tekniikan temppuillessa turhautuminen on lähellä. Hämeenlinna ITK-seminaarissa 2009 kerrottiin hienolta kuulostavaa esimerkkiä SecondLifen käytöstä liiketalouden opetuksessa toisella asteella. Innostukseni laantui kun kerrottiin, että menee noin 20 tuntia ennen kuin opiskelijoiden kanssa voi tehdä jotain opiskeluihin liittyvää. Aikuisopiskelijoilla on noin 25 h / 5 op.
Tervakarin (http://www.eoppiminen.uta.fi/materiaalit/2009-09-25_blogit_opetuksessa_Tervakari.pdf) tutkimuksessa, joka käsitteli blogien käyttöä opetuksessa TTYssä, miltei puolet opiskelijoista tuntui olevan hukassa blogisivustolla. Aineistoa oli vaikea löytää ja kokonaisuudesta oli vaikea luoda selkeää kuvaa. Esimerkiksi wetpaint on tuntunut aika toimivalta wikialustalta, mutta sivurakenne tuntuu hämäävältä ja aineistoja joutuu hakemaan uudelleen ja uudelleen hieman hakuammunnalla.
Osa sosiaalisen median työkaluista on toki helpompi ottaa käyttöön, jos opiskelijan tarvitsee käyttää niitä vain passiivisesti, esim. lukea RSS-syötteitä opintojakson sivuilla. Jos opiskelijan täytyy itse lisätä RSS-syötteitä, se vaatii jo opastuksen.OpenID helpottaa salasanaviidakon hallintaa. Pian OpenID:tä voi käyttää kaikkialla, sama käy kaikkialla ja tietosuoja säilyy. Nyt osajarruna sosiaalisen median työkalujen käyttöönottoon opetuksessa on minulla ollut juuri tuo salasanojen luominen kaikkiin työkaluihin. Täytyy seurata OpenID:n kehitystä.
Ohjaus-RAMKin kannalta mietityttää ohjauksen tietosuoja. Millaisen ohjauksen voi viedä verkkoon, onko työkalussa tarpeeksi salausmahdollisuuksia, mitä tietoa voi näyttää avoimessa ympäristössä, onko ylipäätään tarpeen ottaa käyttöön uutta työkalua esimerkiksi sähköpostin lisäksi? Aloitin tänä syksynä uuden aikuiskoulutuksena toteutettavan restonomikoulutuksen opettajatuutorina. Ryhmällä on kahdet lähipäivät vuodessa, muuten opiskellaan noin joka toinen viikko LearnLinc-luokkahuoneessa ja muulloin Optimaa käyttäen. Olen ohjannut tämän ns. verkkohotran kotisivustolla Optimassa tuutorinpalstallani. Henkilökohtaiset viestit käsittelen sähköpostilla ja tapaamiset ovat joko face-to-face tai LearnLincissä. Nämä työkalut ovat toimineet mukavasti, mutta tuntuu, että useimmille nämä riittävät. Optimaan on tullut wikimäinen kirjoitusalue, joka ei toiminut vielä kunnolla. Opiskelijoiden tuli kirjoittaa kahvilasääntöjä ja he olivat epätoivoisia, kun eivät esim. onnistuneet ottamaan käyttöön kynää. Syy oli täysin työkalussa, mutta opiskelijat epäilivät itseään, kun he olivat muutenkin epävarmoja atk-taidoistaan. SecondLife olisi aivan liikaa, vaikka siellä ohjauksesta onkin saatu hyviä kokemuksia esim. esiintymistä jännittävien opiskelijoiden kanssa.
Vaikka olenkin RAMK-ohjausryhmässä, päätin tehdä STUDIOon opintojakson toteutuksen. Jos minulla nyt alkaisi uusi, vaikkapa nuorisoasteen Degree Programme in Innovative Business Systems –ryhmä (uusi koulutusohjelma RAMKissa ensi syksynä), myös ohjauksen voisi viedä sosiaalisen median puolelle, koska opiskelijoiden atk-taidot olisivat oletettavasti eri tasolla kuin esim. keittiöissä työskennelleiden aikuisteni.
Sosiaalinen media tuntuu tällä hetkellä olevan kollegoilleni lähinnä kirosana: taas uusi juttu joka pitää omaksua, kun vasta piti ottaa Optima, Learnlinc, winha ja soleops haltuun. Tuntuu, että näitäkään työkaluja ei ole ehtinyt ottaa haltuun niin hyvin että ne eivät määräilisi opetusta. Ollaan siis vielä varhaisten omaksujien vaiheessa, jolloin innostuneimmat alkavat ottaa jotain sosiaalisen median työkaluja käyttöön. ”Maailmalla” toki ollaan pidemmällä.
Myös opettajat hyötyvät sosiaalisen median avoimuudesta. Ei tarvitse keksiä kaikkea alusta asti, vaan kannattaa surffailla ja etsiä jo toteutettuja oppimisympäristöjä ja arvioida miten ne toimivat. Umpimähkään ei tätäkään tarvitse tehdä, vaan esim. SOMETUn sivuilta, vinkkiverkosta tai vaikka Tarmo Toikkasen luennosta http://www.slideshare.net/tarmot/sosiaalisen-median-opetuskytt löytyy hyviä, kokeiltuja esimerkkejä.
Parhaimmillaan sosiaalinen media toimii mielestäni kun useita härpäkkeitä otetaan yhteiskäyttöön. Esimerkiksi Optimassa on toki olemassa yksittäisiä työkaluja jotka toimivat kuten sosiaalisen median työkalut, mutta jotain jää aina puuttumaan.
Esimerkiksi opintojakson sivustolla voi olla
- ”tavallisten”kirjallisten materiaalien lisäksi
- slidesharen kautta PowerPoint-luentoja äänen kanssa
- screencasteja esim.ohjeistuksena ympäristön käyttöön tai työkalujen käyttöön ottoon
- podcasteja esim. kieltenopiskeluun
- wikialusta opiskelijoiden ryhmätyöskentelyyn
- RSS-syötteet ja kirjanmerkit materiaalipankkina
- blogit opiskelijoiden oppimispäiväkirjoihin tai ryhmän ohjaamiseen, materiaalien jakamiseen,
- mindmap kurssin rakenteen avaamiseen tai opiskelijoiden työkaluksi.
- youtube-videoita – joko omia tai valmiita
- kuvajakopalvelun sivuilta opintoretkeltä kuvia -> yhteisöllisyyden parantamiseksi.
Minua viehättää wikissä mahdollisuus nähdä opiskelijoiden kirjoitusprosessi ja kunkin opiskelijan osallistuminen. Hyvin usein opiskelijoiden kirjoitteet ovat ryhmätöitä, eikä opettaja voi olla täysin varma tasapuolisesta osallistumisesta. Onpa päässyt opiskelijoita ”livahtamaan” opinnäytetyövaiheeseen asti, jolloin huomataan, ettei hän osaa kirjoittaa ymmärrettävää tekstiä.
Optimaa käyttäessä olemme tottuneet siihen, että jokainen kutakuinkin väsää omat materiaalinsa ja myös varjelee niitä omana hengentuotoksenaan, koska materiaalin tuottamiseen ei ole (juurikaan) saanut resurssia. LAOlla ollaan eri linjalla (Optima-päivät, toukokuu 2009): opettajat tekevät opintojaksoille yhteiset materiaalit, tuskin kukaan tekee materiaaleja yksin. Jos aikaa etsiä vain riittää, opintojaksoille sopivia sosiaalisen median puitteissa tuotettuja materiaaleja löytyy verkosta.
Koska kontaktituntien määrä vähenee ja vähenee, opiskelijan muu, opintojaksoon käyttämä aika täytyy kohdentaa uusilla tavoilla. Ei enää pelkkää kirjan lukua, vaan esimerkiksi seurataan valmis luento, josta sitten keskustellaan kontaktikerralla, tai käytetään yhteisöllisiä työkaluja, kuten wikiä, jolloin opiskelija ei tunne olevansa yksin, vaikkei muita tapaakaan face-to-face. Myös opettajan läsnäolon näkymisen tarve korostuu. Verkkokeskustelu voi esimerkiksi sujua mallikkaasti, eikä siihen tarvitsisi puuttua, mutta opettajan täytyy näyttää että hän on käynyt asian toteamassa.
Jos esittelee sosiaalisen median työkaluja ensimmäisenä (aikuis)opiskelijoilleen, suunnitteluun ja ohjaukseen täytyy uhrata paljon aikaa. RAMKin opiskelijat opettelevat alusta pitäen käyttämään Optimaa, LearnLinciä, sähköpostia, winhawilleä ja soleopsia, mikä tuntuu vievän suhteettoman paljon energiaa alussa. Välineet vievät tilaa asialta ja tekniikan temppuillessa turhautuminen on lähellä. Hämeenlinna ITK-seminaarissa 2009 kerrottiin hienolta kuulostavaa esimerkkiä SecondLifen käytöstä liiketalouden opetuksessa toisella asteella. Innostukseni laantui kun kerrottiin, että menee noin 20 tuntia ennen kuin opiskelijoiden kanssa voi tehdä jotain opiskeluihin liittyvää. Aikuisopiskelijoilla on noin 25 h / 5 op.
Tervakarin (http://www.eoppiminen.uta.fi/materiaalit/2009-09-25_blogit_opetuksessa_Tervakari.pdf) tutkimuksessa, joka käsitteli blogien käyttöä opetuksessa TTYssä, miltei puolet opiskelijoista tuntui olevan hukassa blogisivustolla. Aineistoa oli vaikea löytää ja kokonaisuudesta oli vaikea luoda selkeää kuvaa. Esimerkiksi wetpaint on tuntunut aika toimivalta wikialustalta, mutta sivurakenne tuntuu hämäävältä ja aineistoja joutuu hakemaan uudelleen ja uudelleen hieman hakuammunnalla.
Osa sosiaalisen median työkaluista on toki helpompi ottaa käyttöön, jos opiskelijan tarvitsee käyttää niitä vain passiivisesti, esim. lukea RSS-syötteitä opintojakson sivuilla. Jos opiskelijan täytyy itse lisätä RSS-syötteitä, se vaatii jo opastuksen.OpenID helpottaa salasanaviidakon hallintaa. Pian OpenID:tä voi käyttää kaikkialla, sama käy kaikkialla ja tietosuoja säilyy. Nyt osajarruna sosiaalisen median työkalujen käyttöönottoon opetuksessa on minulla ollut juuri tuo salasanojen luominen kaikkiin työkaluihin. Täytyy seurata OpenID:n kehitystä.
Ohjaus-RAMKin kannalta mietityttää ohjauksen tietosuoja. Millaisen ohjauksen voi viedä verkkoon, onko työkalussa tarpeeksi salausmahdollisuuksia, mitä tietoa voi näyttää avoimessa ympäristössä, onko ylipäätään tarpeen ottaa käyttöön uutta työkalua esimerkiksi sähköpostin lisäksi? Aloitin tänä syksynä uuden aikuiskoulutuksena toteutettavan restonomikoulutuksen opettajatuutorina. Ryhmällä on kahdet lähipäivät vuodessa, muuten opiskellaan noin joka toinen viikko LearnLinc-luokkahuoneessa ja muulloin Optimaa käyttäen. Olen ohjannut tämän ns. verkkohotran kotisivustolla Optimassa tuutorinpalstallani. Henkilökohtaiset viestit käsittelen sähköpostilla ja tapaamiset ovat joko face-to-face tai LearnLincissä. Nämä työkalut ovat toimineet mukavasti, mutta tuntuu, että useimmille nämä riittävät. Optimaan on tullut wikimäinen kirjoitusalue, joka ei toiminut vielä kunnolla. Opiskelijoiden tuli kirjoittaa kahvilasääntöjä ja he olivat epätoivoisia, kun eivät esim. onnistuneet ottamaan käyttöön kynää. Syy oli täysin työkalussa, mutta opiskelijat epäilivät itseään, kun he olivat muutenkin epävarmoja atk-taidoistaan. SecondLife olisi aivan liikaa, vaikka siellä ohjauksesta onkin saatu hyviä kokemuksia esim. esiintymistä jännittävien opiskelijoiden kanssa.
Vaikka olenkin RAMK-ohjausryhmässä, päätin tehdä STUDIOon opintojakson toteutuksen. Jos minulla nyt alkaisi uusi, vaikkapa nuorisoasteen Degree Programme in Innovative Business Systems –ryhmä (uusi koulutusohjelma RAMKissa ensi syksynä), myös ohjauksen voisi viedä sosiaalisen median puolelle, koska opiskelijoiden atk-taidot olisivat oletettavasti eri tasolla kuin esim. keittiöissä työskennelleiden aikuisteni.
tiistai 22. syyskuuta 2009
STUDIO- uusi koulutus
Koulutukset jatkuvat
STUDIO: Sosiaalisen median käyttö aikuiskoulutuksessa ja opintojen ohjaus verkossa 7 op alkoi lähipäivillä, ensimmäinen nyt menossa. Hyvä jatkumo viimevuotisiin eLearning-opintoihin. Minusta on tullut kampuksen eLearning-erikoisosaaja HAMKin opintojen ansiosta ja päässyt esim. Hämeenlinnan ITK-päiville, kouluttamaan kielikeskuksen porukalle kuvankäsittelyä, videonkäsittelyä, Hotpotatoesia, Optimaa, Learnlinkiä jne.
Hieman tulee opettajan urani alkuajat mieleen, kun Ivalossa opetin konekirjoitusta enkä sitä itsekään hallinnut. Mutta senpä jälkeen olen hallinnut ja onkin ollut niitä hyödyllisimpiä asioita joita olen ominpäin opetellut.
Sosiaalinen media kiinnostaa nyt erityisesti alkaneen verkkohotran vuoksi. Eilen olivat ensimmäiset LL-luennot, opetin ryhmälle Orientoivien ohella LearnLincin käyttöä. Samalla se oli minulle ensimmäinen LL:n luokkatilanne, opettajille olen kyllä ollut harjoitusopiskelijana. Mielenkiintoista kyllä miten erilaisista lähtökohdista opet LL-luokkaansa marssivat. Tänä aamuna tuli ryhmän yhteysopiskelijalta tekstiä, kuinka tämän aamun ope oli tullut luokkaan myöhässä ja ensimmäisen tunnin yrittänyt tajuta mitä siellä LL:ssä täytyy tehdä.
STUDIO: Sosiaalisen median käyttö aikuiskoulutuksessa ja opintojen ohjaus verkossa 7 op alkoi lähipäivillä, ensimmäinen nyt menossa. Hyvä jatkumo viimevuotisiin eLearning-opintoihin. Minusta on tullut kampuksen eLearning-erikoisosaaja HAMKin opintojen ansiosta ja päässyt esim. Hämeenlinnan ITK-päiville, kouluttamaan kielikeskuksen porukalle kuvankäsittelyä, videonkäsittelyä, Hotpotatoesia, Optimaa, Learnlinkiä jne.
Hieman tulee opettajan urani alkuajat mieleen, kun Ivalossa opetin konekirjoitusta enkä sitä itsekään hallinnut. Mutta senpä jälkeen olen hallinnut ja onkin ollut niitä hyödyllisimpiä asioita joita olen ominpäin opetellut.
Sosiaalinen media kiinnostaa nyt erityisesti alkaneen verkkohotran vuoksi. Eilen olivat ensimmäiset LL-luennot, opetin ryhmälle Orientoivien ohella LearnLincin käyttöä. Samalla se oli minulle ensimmäinen LL:n luokkatilanne, opettajille olen kyllä ollut harjoitusopiskelijana. Mielenkiintoista kyllä miten erilaisista lähtökohdista opet LL-luokkaansa marssivat. Tänä aamuna tuli ryhmän yhteysopiskelijalta tekstiä, kuinka tämän aamun ope oli tullut luokkaan myöhässä ja ensimmäisen tunnin yrittänyt tajuta mitä siellä LL:ssä täytyy tehdä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
